Digitalisaatio kaava- ja rakennussuunnittelun raja-aitoja kaatamaan

Sarita Humppi

Digitalisaatio kaava- ja rakennussuunnittelun raja-aitoja kaatamaan

Kirjoittaja on Jyväskylän kaupungin kaavoituksessa toimiva erikoissuunnittelija, joka tarkastelee arkkitehtuurin maailmaa maantieteilijän silmin.

Olisiko tietokoneavusteisista erillisistä suunnitteluympäristöistä mahdollisuus päästää työskentelytapaan, joka toimii todellista maailmaa jäljentävässä digitaalisessa ympäristössä?

Kaupunkisuunnittelun digitalisaatio etenee harppauksin. Tulevaisuuden kuvia on tarkasteltu ruudulta näkyvän 3D-mallin avulla jo useamman vuoden ajan.  Lisättyä todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta esittävät lasit ovat parhaillaan tulossa esimerkiksi kaavoituksen asukastilaisuuksiin. Maallikolle tietomallit, rajapinnat ja muu ammattisanasto menevät nopeasti yli ymmärryksen. Vaikka tuntuuhan se hienolta seisoa kadulla katsellen rakennusta, jota ei vielä ole.

Suunnittelutyö on muuttunut yhä vahvemmin tietokoneavusteiseksi työksi. Digitalisaation mahdollisuudet eivät kuitenkaan piile siinä, mitä se tuo lisää nykyiseen suunnittelutyöhön. Tekniikka ja tietokoneet tarjoavat ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Samalla pitäisi kuitenkin olla kirkkaana mielessä, mitä näillä ratkaisuilla halutaan saavuttaa. Enemmän tulisi pohtia sitä, millä tavalla suunnittelun tulee muuttua.

Jyväskylän kaupunki oli viime vuonna mukana SAFAn ja MAL-verkoston yhteisprojektissa 3DYKS. Hankkeessa visioitiin arkkitehtien näkökulmasta, mitä digitalisaatio tarjoaa hyvälle suunnittelutyölle. Jyväskylän esimerkissä pohdittiin kaavasuunnittelun ja rakennussuunnittelun yhtymäkohtia ja suunnitteluun liittyvän tiedon siirtymistä.

Kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtuuria tehdään elämälle ja ihmisille. Nykytilanteessa suunnittelu tapahtuu kuitenkin muussa ympäristössä. Kaavoittaja joutuu litistämään kaupunkisuunnitelman paperiselle kaavakartalle ja yksittäisiin määräyksiin. Rakennussuunnittelija jatkaa työtä toisessa tietokoneavusteisessa ympäristössä ja yrittää tulkita litistetyn suunnitelman sisään kirjatut tavoitteet.

Pahimmassa tapauksessa tieto ei kulje näiden suunnittelutöiden välillä. Samalla hyvää kaupunki- ja asumisympäristöä luovat tavoitteet jäävät toteutumatta. Vika ei ole suunnittelijoissa vaan suunnittelujärjestelmässä ja siihen liittyvissä käytännöissä.

Olisiko tietokoneavusteisista erillisistä suunnitteluympäristöistä mahdollisuus päästää työskentelytapaan, joka toimii todellista maailmaa jäljentävässä digitaalisessa ympäristössä? Sisältäisikö se samalla suunnitteluun liittyvän tiedon ja tavoitteet sekä itse suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä? Etenisivätkö kaava- ja rakennussuunnittelu saumattomasti uudessa suunnitteluprosessissa?

Kaiken hyödyn ottaminen irti digitalisaatiosta vaatii kovaa työtä. Jyväskylässä 3DYKS-projektin tiimoilta pidetyt työpajat osoittivat, että kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden luomisessa tulee olla mukana niin kaava- kuin rakennussuunnittelu. Suunnitteluprosessi tulee ottaa mukaan kokonaisuutena eikä erillisinä osina.

Mikä sitten olisi kovan työn palkintona? Suunnitteluun kytkeytyvä tieto, tavoitteet ja arvot eivät häviäisi kaavasuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan välillä.  Suunnittelusta tulisi myös entistä avoimempaa asukkaiden suuntaan.

Lisää kaupunkisuunnittelun digitalisaatiosta voi lukea täällä

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Kommentoi

Sähköpostiasi ei julkaista. Vaaditut kentät on merkitty *