Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu ja muuttaa arkkitehdin työtä

Anne Jarva

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu  ja muuttaa arkkitehdin työtä

Kirjoittaja on maankäytön ja kaavoituksen kehittämispäällikkö Suomen Kuntaliitossa ja SAFAn yhdyskuntasuunnittelun toimikunnan puheenjohtaja. Osallistuu MRL-valmisteluun Kuntaliiton edustajana, mutta katsoo uudistusta myös arkkitehdin silmin.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus vaikuttaa jokaisen arkkitehdin työhön, riippumatta siitä, toimimmeko yksityisellä tai julkisella puolella, rakennusten tai yhdyskuntien suunnittelussa taikka sitten rakentamisen tilaajina tai valvojina.

Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen huhtikuussa asettamalla työlle parlamentaarisen seurantaryhmän, valmistelevan työryhmän ja sidosryhmäfoorumin. SAFAlla on edustaja sidosryhmäfoorumissa ja rakentamisen valmistelujaostossa. Lisäksi valmisteluorganisaation eri tasoilla on mukana useita eri tahojen nimeämiä arkkitehteja. Tämä on hyvä asia, sillä lakiuudistus vaikuttaa arkkitehtien työhön monin eri tavoin.

Valmistelevan työryhmän ensimmäiset linjaukset koskevat alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, osallistumista ja vuorovaikutusta sekä rakentamisen elinkaarta ja vastuukysymyksiä.

mrl

Suunnittelujärjestelmä yksinkertaisemmaksi

Lakiuudistuksen tavoitteena on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen. Työryhmässä on linjattu, että osa valtakunnallisen tason intresseistä kirjattaisiin suoraan lakiin, ja ne vaikuttaisivat läpi suunnittelujärjestelmän. Maakuntatason suunnittelua kehitettäisiin nykyistä yleispiirteisempään suuntaan ja sitä kuormittavaa informaatiosisältöä kevennettäisiin. Kaupunkiseuduille ehdotetaan suunnitelmamuotoa, johon liittyisi myös toteuttamisen ohjelmointia ja yhteensovittamista. Sen toivotaan lisäävän eri osapuolten sitoutumista ja vuorovaikutusta kaupunkiseudun kuntien välillä. Miten suunnitelmasta päätettäisiin, on vielä avoinna.

Suunnittelujärjestelmän suurin muutos kohdistuisi kuntakaavoitukseen. Valmistelussa on väläytetty siirtymistä yhden kuntakaavan malliin, mutta toistaiseksi rinnalla pidetään myös nykyisen yleiskaavan ja asemakaavan kehittämistä. Joka tapauksessa tavoitteena olisi strategisen otteen korostaminen sekä yksityiskohtaisuuden vähentämien verrattuna joihinkin nykyisiin asemakaavoihin. Valmistelua jatketaan arvioimalla muutoksen vaikutuksia nykyisen järjestelmän ja voimassa olevien kaavojen kannalta sekä ottaen huomioon digitaalisuus, kaavojen toteuttaminen ja asemakaavojen tuottamat oikeudet ja velvollisuudet.

Entistä varhaisempaa vuorovaikutusta

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen osallisen määritelmään liittyvä ilmaisu ”saattaa huomattavasti vaikuttaa” ei täysin vastaa vuorovaikutusta EU-tasolla säätelevän SOVA-direktiivin sisältöä. Siksi on esitetty, että huomattavuuden kynnys poistetaan osallisen määritelmästä. Muutoksella ei ole tarkoitus laajentaa osallisuuden tulkintaa käytännössä liittyen esimerkiksi kaavoista tiedottamiseen.

Osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta on säädetty nykylaissa varsin väljästi. Myös jatkossa menettelyyn liittyvissä säännöksissä tarvitaan joustavuutta, mutta kaavoituksen aloitusvaiheen vuorovaikutusta tulisi korostaa. Aloitusvaihetta tulisi kehittää turvaamalla osallisille aidosti mahdollisuus vuorovaikutukseen kaavoituspäätöstä tehtäessä ja tavoitteita asetettaessa. Valmisteluvaihe voisi olla nykyistä vapaamuotoisempi, jolloin vuorovaikutuksen laajuus määräytyisi kaavan ja sen vaikutusten merkittävyyden perusteella. Ehdotusvaihe nähtävillä oloineen olisi edelleen kaikissa kaavoissa pakollinen.

Elinkaariajattelua ja eri tahojen vastuun selkeyttämistä

Rakentamisen ohjauksen lähtökohtana uudistuksessa ovat elinkaariajattelu ja rakentamisen kestävä laatu. Näiden varmistamiseksi ehdotetaan esimerkiksi, että lakiin lisätään olennainen tekninen vaatimus rakennuksen vähähiilisyydestä. Siinä huomioitaisiin koko rakennuksen elinkaari rakennustuotteiden valmistuksesta rakennuksen purkuun. Lisäksi rakennukselle asetettaisiin tavoitteellinen tekninen käyttöikä.

Rakentamisen laadun kannalta ongelmana on, että rakentamisen vastuuketju ei käytännössä toimi. Lainsäädäntö ei tunnista tarpeeksi koko rakentamisen ketjua ja siihen osallistuvia osapuolia. Toisaalta, viranomaisen ei tulekaan puuttua yksityisen sopimusvapauden piiriin kuuluviin asioihin. Siksi valmistelussa on ehdotettu pääurakoitsijan vastuun lisäämistä rakentamisen toteutusvaiheessa. Muutos merkitsisi vakuutusyhtiöiden mukaan tuloa ja vakuusjärjestelmiä, laatujärjestelmien kehittämistä ja takuuaikojen pidentämistä. Lisäksi on selvitettävä, miten muutos vaikuttaisi muun muassa rakennusvalvonnan tehtäviin ja sopimusteknisiin kysymyksiin.

Alustavista linjauksista pykäläehdotuksiksi ja hallituksen esitykseksi

Seuraavaksi työryhmän käsittelyssä ovat maapolitiikka sekä alustavat havainnot MRL:n ja muun lainsäädännön rajapinnoista. Joulukuussa käsitellään rakennusten suunnitelmallista käyttöä ja ylläpitoa sekä vaikutusten arviointia kaavoituksessa. Viimeisenä työnsä aloittanut digitalisaatiota ja asiakaslähtöisiä prosesseja käsittelevä jaosto pääsee esittelemään työtään ensi vuoden puolella.

Eri teemojen alustavien linjausten jälkeen työ etenee keväällä 2019 pykäläkohtaiseen valmisteluun. Tavoitteena on, että luonnos hallituksen esitykseksi valmistuu elokuussa 2020 ja annetaan eduskunnalle lausuntokierroksen jälkeen syksyllä 2021.

SAFAsta arkkitehtien keskustelualusta

Eri sidosryhmät on kytketty MRL-valmisteluun sidosryhmäfoorumin ja työryhmän valmistelujaoston asiantuntijajäsenten kautta. Tähän mennessä kaksi kertaa kokoontunut foorumi käsittelee uudistuksen eri teemoja samaan tahtiin valmistelevan työryhmän kanssa. Sidosryhmäfoorumin jäsenet ja varajäsenet voivat myös keskustella verkossa foorumin sisäisellä keskustelualustalla. Valmistelujaoksiin nimetyillä sidosryhmien asiantuntijajäsenillä on pääsy työryhmän ja valmistelujaoston ekstranetiin ja he voivat harkintansa mukaan välittää valmistelusta tietoja omille taustaryhmilleen.

Vaikka valmistelussa on mukana useita arkkitehteja eri rooleissa, he joutuvat ensi sijassa toiminaan taustaryhmänsä edustajana ja edunvalvojana. Tämän takia tarvitaan arkkitehtien välistä yhteistyötä. Tässä SAFA voisi toimia tiedonjakajana, keskustelualustana ja viestin viejänä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus vaikuttaa jokaisen arkkitehdin työhön, riippumatta siitä, toimimmeko yksityisellä tai julkisella puolella, rakennusten tai yhdyskuntien suunnittelussa taikka sitten rakentamisen tilaajina tai valvojina. Meillä on valtavasti asiantuntemusta maankäytön ja rakentamisen eri osa-alueilta, ja sitä asiantuntemusta lakiuudistuksessa kannattaisi hyödyntää. Vaikuttamisen aika on nyt.

Ympäristöministeriön MRL-uudistusta koskevat verkkosivut: https://mrluudistus.fi

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Kommentoi

Sähköpostiasi ei julkaista. Vaaditut kentät on merkitty *