Naisten palkat laahaavat jäljessä

Hanna Huotari

Naisten palkat laahaavat jäljessä

Kirjoittaja on TEKin arkkitehtien työmarkkina-asioista vastaava asiamies.

Työnantajalla on juridinen velvollisuus laatia palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jos henkilöstön määrä on vähintään 30 työntekijää. Tällöin tehdään myös palkkakartoitus.

Naisten euron suuruudesta ja tasa-arvoisesta työelämästä puhutaan paljon. Se puhutti myös arkkitehtejä TEKin arkkitehtiraadin vuosikokouksessa maaliskuussa. Kokouksessa ihmeteltiin tuoreen työmarkkinatutkimuksen tuloksia, jotka osoittivat, että naisten palkat laahaavat jäljessä verrattuna miehiin arkkitehtisuunnittelualalla. Osallistujat olivat hämmentyneitä, koska alaa pidetään osaamisvetoisena ja sukupuolineutraalina.

Työmarkkinatutkimuksen mukaan arkkitehtien mediaanipalkka oli 4 202 euroa kuukaudessa lokakuussa 2016. Palkka on noussut edellisestä vuodesta 2 prosenttia, keskiarvopalkka 0,4 prosenttia. Naisten mediaanipalkka oli 4 000 euroa ja miesten 4 500 euroa kuukaudessa. Naisten palkat olivat miesten palkkoja pienemmät lähes kaikissa ikäryhmissä ja toimiasemissa.

Mistä tämä johtuu? Perinteisiä selityksiä asialle löytyy. Naiset ovat kuulemma ujompia pyytämään palkkaa. Tämä ei näyttäisi pitävän paikkaansa siinä vaiheessa, kun työura alkaa. Naisten palkat kohoavat ikäryhmässä 30-34 jopa jonkin verran miesten palkkojen yläpuolelle. 35-39 ikäryhmässä palkkaero on vielä pieni, joskin jo kääntynyt toisin päin.

Iskeekö ujous vasta siinä vaiheessa, kun kokemusta on karttunut ja osaaminen kasvaa? En usko. Perheen perustaminen ja perhevapaat lienevät yksi syy, miksi naisten palkat tipahtavat heti seuraavassa ikäryhmässä. Naiset pitävät edelleen suurimman osan perhevapaista. Palattuaan takaisin työelämään naisten palkat eivät myöskään kehity vastaavaan tahtiin. 40-44 vuotiaana nainen on uransa huipulla palkallisesti, mutta tällöin palkkaero suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen on jo parisataa euroa kuukaudessa. Tämän jälkeen naisten palkkakehitys pysähtyy. Vanheneva arkkitehtinainen ei tutkimustulosten valossa ole työmarkkinoiden lemmikki: palkka jumittelee samalla tasolla eläkeikään saakka, jopa hieman laskee.

Johtuvatko palkkaerot väitteestä, että miehet johtavat ja naiset asiantunteilevat? Ei pidä paikkaansa: niin asiantuntijoissa, keskijohdossa kuin johdossakin naisten ja miesten välinen palkkaero näkyy selkeästi. Johtajanaisen mediaanipalkka on parisataa euroa pienempi kuin mieskollegan. Asiantuntijatehtävissä palkkaero on vielä suurempi.

Velvollisuus puuttua epäkohtaan on niin työntekijöillä kuin -antajilla. Omaa työtä tulee arvostaa, eikä harmaata palkkapolitiikkaa pidä hyväksyä. Työnantajan etu on, että panostetaan läpinäkyviin rakenteisiin – parhaita ammattilaisiahan työhön halutaan. Työnantajalla on juridinen velvollisuus laatia palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jos henkilöstön määrä on vähintään 30 työntekijää. Tällöin tehdään myös palkkakartoitus. Kartoitus tuo esiin naisten ja miesten palkat eri vaativuustasoilla sekä mahdolliset palkkaerojen syyt. Pienemmät yritykset ovat velvollisia noudattamaan tasa-arvolakia, vaikka niiden ei suunnitelmaa tarvitse laatiakaan. Perusteeton palkkaero samaa tehtävää tekevän naisen ja miehen välillä on kiellettyä syrjintää ja asia tulee korjata.

Mikäli henkilöstön edustajien määrä (työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet- ja valtuutetut) alalla kasvaa, palkkaeroihin pystytään puuttumaan paremmin. Edustajien tehtäviin kuuluu omalta osaltaan huolehtia, että suunnitelmat tehdään asianmukaisesti ja tasa-arvo toteutuu työpaikalla. Muutokset eivät tapahdu tyhjiössä ja itsekseen. Läpivienti vaatii aina ponnistelua. Ajan kypsymistä on turhaa jäädä odottelemaan, varsinkaan tässä asiassa.

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

Kommentoi

Sähköpostiasi ei julkaista. Vaaditut kentät on merkitty *