On ilo asua terveessä talossa

Tiltu Nurminen

On ilo asua terveessä talossa

Tiltu Nurminen toimii Turku-SAFAn paikallisasiamiehenä ja pitää alaosaston blogia ”Arkkitehtien aatoksia”. Arkkitehtitoimisto Creative Turku –yrityksensä puitteissa hän suunnittelee pientaloja, remontteja ja laajennuksia sekä sisustuksia.

Lämmin ja hengittävä seinärakenne koostuu talossani hirren sisäpuolella rakennuspaperista, huokolevystä, ja paperitapetista – ja ulkopuolella tervapaperista sekä suoraan hirteen kiinnitetystä julkisivuverhoilusta ilman ilmarakoa.

Olen valinnut omaksi asunnokseni yli 80 vuotta vanhan hirsitalon – tilavan maalaistalon, jossa ilma kiertää mukavasti ja ikkunat voi pitää auki lämpimällä säällä. Ilmanvaihtoa tehostaisi vielä kaakeliuunien käyttö, mutta viritän tulet nykyään vain tunnelman vuoksi tai kovimmilla pakkasilla. Maalämpö huolehtii vesikiertoisten pattereiden lämmityksestä huolettomasti ja edullisesti. Kun kertainvestointi maalämpöön on tehty jo aikoja sitten, onko enää niin merkityksellistä vaikka lämpöä hieman karkaisikin harakoille? Samalla seinärakenne pysyy kuivana.

IMG_6246_1024IMG_5658_1024

Taloni on rakennettu loivaan rinteeseen, jolloin sadevedet valuvat pois rakennuksen viereltä. Edes vesikourujen puuttuminen ei ole saanut ryhdikästä rakennusta lahoamaan. Muutamilla hirrenvaihdoilla selvittäneen taas seuraavat 80 vuotta. Myös ikkunat ovat alkuperäiset ja omin käsin korjatut. Kauhtuneen pinnan alta löytyi kaunis ja kova sydänpuu.

Asunto ei ole vetoisa, koska seinien nurkat sekä ylä- ja alaliittymät välipohjiin on tiivistetty rakennuspaperilla ja ikkunat talvisin liimapaperilla.

Lämmin ja hengittävä seinärakenne koostuu talossani hirren sisäpuolella rakennuspaperista, huokolevystä, ja paperitapetista – ja ulkopuolella tervapaperista sekä suoraan hirteen kiinnitetystä julkisivuverhoilusta ilman ilmarakoa. Olen täydellisen tyytyväinen tällaiseen asuintilaan ja suunnittelisin vastaavilla periaatteilla asiakkaillenikin uusia taloja – mikäli se olisi mahdollista rakennusmääräysten puitteissa.

En tarkoita nyt sitä, että kaikkien pitäisi asua samalla tavalla, vaan että rakennuslainsäädännön tulisi mahdollistaa erilaisten asumisfilosofioiden valinta. Asukas saisi itse päättää rakennuttaako hän asuintalonsa terveellisyys vai energiansäästö ohjenuoranaan. Itse olen sitä mieltä, että yksinkertaisessa hirsitalossa asuminen on myös ekologista – eihän silloin tarvita monimutkaisia lvi-laitteistoja tai muita tietokoneistettuja elektronisia järjestelmiä ohjailemaan talon toimintaa. Myös materiaalit voivat olla yksinkertaisia lähimateriaaleja.

Kyse on virheensiedosta

Turku-SAFA pyysi viime joulukuussa rakennuskonservaattori, FM Kati Lahtista luennoimaan vanhojen rakenteiden lämpö- ja energiataloudesta. Hänen esityksessään tuli esiin termin ”hengittävä rakenne” olennainen merkitys: kyseessä on virheensieto-ominaisuus – jos kosteutta pääsee rakenteeseen, se ei petä fysikaalisesti vaan toipuu siitä joko itsestään tai kevyillä toimenpiteillä. Samalla se on aktiivinen, sisäilmaa tasapainottava ja höyrynsuluton rakenne.

Toinen eko-tapahtumamme viime vuonna käsitteli kotimaisia luonnonmateriaaleja. Sellainen olisi esimerkiksi savi, jota löytyy lounaissuomalaisesta maaperästä yllin kyllin. Kuka lähtisi kehittämään savesta, oljesta ja hevosenlannasta teollisen tuotteen, harkon, josta olisi helppo muurata yksiaineisia, hengittäviä ja terveellisiä rakenteita?

Vaihtoehtoja nollaenergiataloille

Viime arkkitehtipäivillä haastattelin hollantilaista tähtiarkkitehtia Oliver Thilliä. Hän totesi painokkaasti, että kestävän kehityksen mukainen rakennus on nimenomaan pitkäikäinen. Thillin mukaan kaikki tietävät, että passiivitalot eivät ole terveellisiä. Niitä haluaa rakennettavaksi lähinnä rakennusteollisuus.

Nollaenergiatalot ovat kiinnostava kehityskohde, mutta niiden rinnalla pitää olla muitakin vaihtoehtoja – sellaisia, jotka perustuvat kotimaisiin, yksinkertaisiin ja edullisiin materiaaleihin ja perinteisiin, testattuihin rakennustapoihin. Mitä iloa on energiansäästöstä, jos talossa asuu homeesta ja materiaalipäästöistä johtuen sairas perhe?

 

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail

3 kommenttia “On ilo asua terveessä talossa”

  1. Hannu Mäkelä

    Hei, olen melkein samaa mieltä, mutta ei sata-vuotiaan hirsitalon sisäilma välttämättä muita kummoisempi ole. Jos alimpia hirsiä joutuu uusimaan, sitä sanotaan kosteusvaurioksi. Kaikenlaiset mikrobit pitävät kosteasta puusta, eivät enää lahonneesta, koska niissä viihtyvät kovemmat tyypit.

    Koska lämmityskaudella talon sisällä on alipaine, rakenteista tulee myös mikrobeja sisään hengittämällä, mitä siis monet pitävät hyvänä asiana, itse en sisäilman kannalta pidä. En usko sisäilmaongelmaisessa asunnossa tai koulussa ”homeille” altistuneen ihmisen voivan asua vanhoissa terveellisissä hirsitaloissa, vaan nykyaikaisella tekniikalla hänelle varustetussa asunnossa.

    Hannu Mäkelä

  2. Tiltu Nurminen

    Kiitos kommentista!

    Tässä tapauksessa hirsiä paikattiin pääosin vain ulkoreunaltaan. Ammattitaitoinen hirrenkorjaaja poisti ulkopinnasta moottorisahan ja taltan avulla pehmenneet osat ja paikkasi ne lankuttamalla. Lähes kaikki alimmat hirret olivat terveitä – pehmenemistä oli sen sijaan havaittavissa kuistin molemmin puolin, jossa kuistin katolta valuva vesi oli niitä kuluttanut.

    Talossani ei ole lämmityskaudella alipainetta. Vesikiertoinen patterilämmitys, jota maalämpö pyörittää, ei näkemykseni mukaan aiheuta alipainetta. Sen sijaan lämpö ja kosteus siirtyy seinän läpi ulospäin mm. diffuusioilmiön myötä talvella.

    Erittäin tarkalla ”homenenällä” varustetut sukulaiset, ystävät tai vieraatkaan eivät ole koskaan saaneet talossani allergiaoireita tai aistein havaittavia viitteitä homeesta taikka kosteudesta.

  3. Marko Huttunen

    Massiivipuinen talosi tulee kestämään vähintään 200 vuotta. Samaan käyttöikään päästään neljällä á 50 vuotta kestävällä ”lähes nollaenergiatalolla”, joiden elinkaaren loppuvaiheeseen kuuluu sisäilmaongelmat ja purkuvaiheeseen ongelmajätteet. Ei ole vaikea päätellä kumpaan asumisvaihtoehtoon liittyy ekologisuus ja matala hiilijalanjälki.
    Puisille massiivirakenteille on määräyksissä myönnetty U-arvohelpotus. Kun tasauslaskelmasta vielä saataisiin vapaavirtausilmanvaihdolla (painovoimainen ja luonnollinen) varustettujen rakennusten kohdalta lämmöntalteenottovaatimus pois, niin suomalaiseen rakennuskulttuuriin saataisiin palautettua siitä hävitettyä moniarvoisuutta.

Kommentoi

Sähköpostiasi ei julkaista. Vaaditut kentät on merkitty *