Asiasana-arkisto: arkkitehti



Juhlavuoden hyvä ympäristö on yhteinen kokemus

Leena Rossi

Juhlavuoden hyvä ympäristö on yhteinen kokemus

Kirjoittaja on SAFAn puheenjohtaja, ja toimii leipätyönään Jyväskylän yleiskaavapäällikkönä.

Arkkitehtuurissa on aina kysymys luovuudesta ja taidosta, työstä tulevaisuuden hyväksi. SAFAssa taas on kysymys arkkitehtien yhteisestä voimasta. Siksi haluamme juhlia juuri näitä teemoja esiin tuoden: Luovuus, taito, tulevaisuus – Arkkitehdit SAFA 125 vuotta.

On juhlavuosi. Suomen arkkitehtiliitto SAFA on 125-vuotias. Kun Suomikin juhlii ensimmäistä täyttä vuosisataansa, on hyvä kysyä, arvostetaanko Suomessa arkkitehtien työtä ja sen tuloksia? Mitä silloin arvostetaan, kun arvostetaan arkkitehtuuria?

Mikä voisi olla suomalaisen arkkitehtuurin arvostetuin aikaansaannos? Voisiko jokin rakennus symbolisesti nousta Suomen luovan rakentamisen tunnukseksi? Eduskuntatalo, Villa Mairea, Finlandia-talo, Oodi vai rintamamiestalo? On kuitenkin historiallinen tosiseikka, että iso joukko yleisön rakastamia suomalaisia tunnisterakennuksia kuten Helsingin tuomiokirkko, kansalliskirjasto, Helsingin rautatieasema ja kansallismuseo saatiin aikaan jo ennen itsenäisyyttä. Arkkitehtuurikilpailujakin on järjestetty jo 140 vuotta.

Arkkitehtien hyvä työ kantaa aikaansa pidemmälle. On ollut arkkitehteja ennen Safaa ja on suomalaista arkkitehtuuria ajallisesti ja paikallisesti Suomea laajemmin. Arkkitehtuurissa on aina kysymys luovuudesta ja taidosta, työstä tulevaisuuden hyväksi. SAFAssa taas on kysymys arkkitehtien yhteisestä voimasta. Siksi haluamme juhlia juuri näitä teemoja esiin tuoden: Luovuus, taito, tulevaisuus – Arkkitehdit SAFA 125 vuotta.

Arkkitehtien työ yhdistää ihmiset, kulttuurit, yhteiskunnan arvot ja taloudet. Arkkitehtuurin painoarvo ei ole vähäinen, tästä esimerkkinä voi pitää sitä, että Suomi100-juhlavuoden ensimmäinen ja yksi merkittävimmistä kansainvälisistä hankkeista on arkkitehtuuria ja muotoilua esittelevä Echoes-näyttely. Pääministeri Juha Sipilä puhui 12.1.2017 näyttelyn avajaisissa Puolan juutalaisten museossa Varsovassa:

”Tunnen itseni etuoikeutetuksi, kun me suomalaiset voimme tuntea erityisen yhteyden tähän museoon ja että suomalainen luovuus ja arkkitehtuuri ovat myötävaikuttaneet museon menestykseen. Suomalaisella muotoilulla ja arkkitehtuurilla on universaali muotokieli, mutta ne ovat samalla tunnistettavasti suomalaisia. Muotoilu ja arkkitehtuuri ovat osa elämäämme, esineet ja rakennukset luovat yhteisiä kokemuksia, näyttelystä voi jokainen löytää liittymäpintoja omaan arkiympäristöönsä.”

Samassa 700 hengen tilaisuudessa Echoes-näyttelyn suojelija, entinen pääministeri Paavo Lipponen ja Safan puheenjohtaja Leena Rossi luovuttivat Polin museon edustajille ensimmäisen arkkitehtuurin Finlandia –palkinnon messinkilaatan kiinnitettäväksi museorakennukseen. Tilaisuus oli hieno aloitus sekä Suomi100- että Safa125-juhlavuosille.

Ensimmäisen Arkkitehtuurin Finlandia –palkinnon laatta luovutettiin Polin-museon edustajille Varsovassa 12.10.2017. Kuvassa rakennuksen suunnittelut professori Rainer Mahlamäki, entinen pääministeri Paavo Lipponen, Suomen arkkitehtiliitto Safan puheenjohtaja Leena Rossi, museon valtuuston puheenjohtaja Marian Turski ja Polin-museon johtaja Darius Stola. Kuva: Tapio Pekkola.
Ensimmäisen Arkkitehtuurin Finlandia –palkinnon laatta luovutettiin Polin-museon edustajille Varsovassa 12.1.2017. Kuvassa rakennuksen suunnittelut professori Rainer Mahlamäki, entinen pääministeri Paavo Lipponen, Suomen arkkitehtiliitto SAFAn puheenjohtaja Leena Rossi, museon valtuuston puheenjohtaja Marian Turski ja Polin-museon johtaja Darius Stola. Kuva: Tapio Pekkola.

Arkkitehtipäiviä vietetään 19.-20.5. arkkitehtien kannalta tärkeässä paikassa, Espoon Otaniemessä. Juhlavuoden kunniaksi tapahtumaan liittyy useita oheistapahtumia yleisölle. Safan blogi julkaisee viikoittain kirjoituksia juhlavuoden teemoista. Kerran kuussa kirjoituksen sijaan julkaistaan videoblogi, jonka ensimmäisenä haastateltavana on Finladia-voittaja, arkkitehti Aaro Artto. Myös ala- ja paikallisosastot ovat mukana järjestämässä tapahtumia omilla paikkakunnillaan. Alvar Aalto –mitali täyttää 50 vuotta. Jury on valittu ja mitali luovutetaan saajalleen syksyllä. Järjestyksessä neljäs Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saaja julkistetaan lokakuun 2. päivänä, jolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta Arkitektklubbenin perustamisesta. Tietoa kaikista tulevista juhlavuoden tapahtumista julkaistaan AU:ssa ja sosiaalisessa mediassa #safa125 tunnisteella.

Juhlavuoden kunniaksi SAFA on myös Instagramissa Haastankin kaikki arkkitehdit mukaan jakamaan arkkitehdin työstä ja sen muutoksesta kertovia kuvia. Jaa kuvasi tunnuksella #safa125 ja safa_ry ! Oma kuvani on jo tilillä.

Kuvasin ja kirjoitin paikan päällä ylös ajatuksiani palkitusta Polin-museosta. Kotona huomasin kirjoittamani liittyvän vähintään yhtä hyvin erään toisen arkkitehdin sodanaikaiseen työhön. Teksti Polinista jäi, kuva muuttui toiseksi, Erik Bryggmanin ylösnousemuskappeliksi. Olin siellä tekemässä arkkitehdin työtäni, puhumassa arkkitehtuurista, viime vuonna. ”Arkkitehtuuri korostaa ihmillisten arvojen merkitystä yhteiskunnassamme, se herättää tunteita historiaamme ja kulttuurejamme kohtaan, luo paikallisia ja universaaleja arvoja yhtä aikaa. Mielestäni arkkitehdin on tässä ajassa ennen kaikkea osattava arvostaa toisten arkkitehtien työtä. Sitä työtä, jota on tehty ennen minua ja myös jälkeeni jää.” Julistankin täten #safa125 –juhlavuoden instakilpailun avatuksi!

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail


Ammattikunnan arvostus

Kaarin Taipale

Ammattikunnan arvostus

Kaarin Taipale on kaupunkitutkimuksesta väitellyt tekniikan tohtori ja kestävän kehityksen kansainvälinen asiantuntija, aiemmin mm. Arkkitehti-lehden päätoimittaja ja Helsingin rakennusvalvonnan päällikkö.

Kovan sektorin machoammattikuntien joukossa arkkitehti on kuin nainen, jonka euro on 80 senttiä

”Kun sä kerran oot arkkitehti niin onks toi talo sun mielestä kaunis?” Harva kysymys saa sappeni kiehumaan yhtä usein. Kysyjän mielestä rakennus on todennäköisesti ”ruma”, mutta hän odottaa väitettä, että on se kaunis. Vakiovastaukseni, että talojen ulkonäöstä keskusteleminen on harhaanjohtavaa ja turhaa, aiheuttaa ihmetystä. Eikö arkkitehtien kuulu nimenomaan miettiä, miltä talot näyttävät?

Tiedotusvälineet kyselevät säännöllisin väliajoin, mikä on Helsingin rumin rakennus. Juttujen menestys on taattu, ja kansa todistaa, että Alvar Aalto on yliarvostettu. Hometaloista syntyy aina myyvä uutinen. Muutoin arkkitehtuurikritiikki tai ylipäänsä keskustelu rakennetusta ympäristöstä on mediassa harvinaista herkkua.

Marginalisoivatko arkkitehdit itse itsensä?

Syötiksi lehdistölle SAFA perusti uuden palkinnon, mikä oli erinomainen idea. Mutta kuinka kävikään: säännöillä rajattiin palkittavan kohteen tyyppi erittäin kapeaksi. Ensimmäisen Finlandian sai näyttävä ja jo muutenkin julkisuutta saanut taidemuseorakennus, kaunis monumentti.

Guggenheim-kilpailun finalistiehdotukset ovat olleet monille kaupunkilaisille pettymys, kun ne eivät olleetkaan heepnaadilla lyöviä Zaha-Gehryjä. Arkkitehtikunnan enemmistöä on kiinnostanut vain talon suunnittelu, ei itse hankkeen monisärmäinen problematiikka.

Samaan aikaan ammattikunta vaikeroi vuodesta toiseen, ettei arkkitehteja arvosteta eikä suunnittelusta makseta kunnolla. Tietojärjestelmäarkkitehtien, insinöörien, lääkärien tai juristien, jopa ekonomistien osaamiseen luotetaan eikä heidän palkkioitaan kyseenalaisteta. Pääministerin toimintatapaa luonnehditaan ”insinöörimäiseksi”, mitä pidetään kohteliaisuutena. Miten makaisi maa, jos valtioneuvoston johtamismallia kuvattaisiin ”arkkitehdin tyyliksi”?

Ulkonäkö vai sisältö?

Kovan sektorin machoammattikuntien joukossa arkkitehti on kuin nainen, jonka euro on 80 senttiä. Kun miehiä karakterisoidaan vahvoiksi, määrätietoisiksi ja luonteviksi, naiset ovat määräileviä, oikuttelevia ja turhamaisia homssuja. Naista arvostellaan aina ensin ulkonäön perusteella, miestä sen mukaan, mitä hän sanoo.

Auttaisiko ammattikuntaa sukupuolenvaihdos? Keskityttäisiin sisältöön ja prosessiin eikä ulkonäköön. Huolehdittaisiin jatkuvan koulutuksen laaja-alaisuudesta. Tehtäisiin entistä enemmän yhteistyötä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. Pohdittaisiin toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia omaan työhön. Otettaisiin kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin: energiavallankumous, vanhustenhoito, globalisaatio, ulkoistaminen, robotisaatio, pätkätyöt… Tuotaisiin kysymyksiä asialistalle. Millaisia investointeja tarvitaan juuri nyt? Kyseenalaistettaisiin poliittisesti korrekteja hokemia. Miksi kiinteistökaupassa useimmat käyttävät välittäjää, mutta jokainen uskoo olevansa kaupunkisuunnittelun asiantuntija?

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail