Asiasana-arkisto: arkkitehtuurikeskustelu



Suomalainen arkkitehtuuri näkyy nyt

Kalle Euro

Suomalainen arkkitehtuuri näkyy nyt

Kirjoittaja on Arkkitehtitoimistojen Liiton toiminnanjohtaja.

Keskusteluun pitäisi osallistua aktiivisemmin jo siksi, että ymmärrys arkkitehdin työstä paranisi. Vasta sen jälkeen päästään kiinni eri rakennusten muotoon ja toiminnallisuuteen.

Venetsian Biennaalin avajaisviikon jälkeen suomalaisen arkkitehtuurin huomioarvo on ollut suuri. The Guardian, The New York Post, CNN, Dezeen ja monet muut mediat ovat kirjoittaneet suomalaisesta arkkitehtuurista ja kirjastolaitoksesta paljon. Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen Hanna Harrisin luotsaama ja Anni Vartolan kuratoima kirjastoteema Aalto-pavilijongissa on nerokas. Se toteuttaa biennaalin Free space -teemaa loistavasti, kertoo Suomesta hyvin arvokasta – ja todellista – viestiä ja tuo esille ison joukon suomalaisia huippusuunnittelijoita pitkältä aikajaksolta. Satavuotiaan Suomen kulttuuri ja arkkitehtuuri eivät ole ohuita. Kaikkea muuta.

Eero Lundenin teos Another Generosity Pohjoismaiden paviljongissa on myös huomattu mediassa. Muovikohdut lienevät kuvatuimpien kohteiden joukossa tänä vuonna. Pohjoimaiden pavilijongin kuratoi Juulia Kauste. Talli-arkkitehtien Arabianrannan loft-hanke Arsenalissa  ja Norjan osastolla oleva Sami Rintalan pavilijonki herättivät niin ikään median huomion.

Hyöty irti näkyvyydestä

Kansainvälisen huomion jälkeen arkkitehtuurin edistäjien haasteena on saada tästä kaikki hyöty irti. Kuinka saada suomalaisten arkkitehtitoimistojen työt pysymään kansainvälisesti esillä? Kansainvälisen tason töitä riittää kyllä esiteltäväksi, mutta arkkitehtuurissakaan ei enää hyvä työ myy itseään. Viestinnän ja aktiivisuuden merkitys on suuri matkalla kohti kansainvälistä mainetta.

Myös kotimainen arkkitehtuurikeskustelu on nousussa. Helsingin Sanomat on kirjoittanut useaan otteeseen suomalaisista hankkeista, milloin osuvammin, milloin vähemmän osuvasti.

Toisaalta samaan aikaan  sosiaalisessa mediassa,  jonkin verran myös perinteisessä mediassa, on noussut pintaan  aiempaa enemmän arkkitehtuurikritiikkiä. Kriittinen suhtautuminen asiohin on yleensä hyödyllistä. Kritiikin laatu on kuitenkin huomioitava: muutama tuhat seuraajaa ei tee sosiaalisen median palstasta merkittävää mediaa. Se ei myöskään oikeuta esiintymään yleisen mielipiteen edustajana, määrittelemään “kauneutta” oman mielen mukaan eikä tee menneiden tyylien perään haikailua yhtään rokotevastaisuutta tai poliittisen populismin valheellista nostalgiaa toimivammaksi ajatusmalliksi.

Arkkitehdin ammatti esiin

Arkkitehdit ja arkkitehtuuria edistävät organisaatiot, ATL mukaan lukien, ovat yhä olleet varsin hiljaa. Vasta aivan äskettäin on keskusteluun lähtenyt mukaan muutamia arkkitehtuurialan edustajia. Keskusteluun osallistuminen onkin hyvin tärkeää.

Arkkitehtuurin kuva on yleisesti hieman vino. Useimmiten sen ajatellaan olevan talon julkisivujen luomista tai vähän kehittyneemmissä arvioissa rakennusten visuaalista muotoilua.

Keskusteluun pitäisi osallistua aktiivisemmin jo siksi, että ymmärrys arkkitehdin työstä paranisi. Vasta sen jälkeen päästään kiinni eri rakennusten muotoon ja toiminnallisuuteen. Modernismin jälkeisen ajan rakennusten estetiikkaa on helpompi ymmärtää, kun oivaltaa ettei arkkitehti olekaan tullut paikalle vasta lopuksi koristelemaan rakennusta. Suunnittelun tavoitteiden ja taustaidean avaaminen keskustelussa lisäisi kiinnostusta arkkitehtuuria kohtaan. Tätä kautta myös estetiikkakäsitys voi kehittyä.

ATL aktivoituu viestinnässään uusien verkkosivujen myötä kesäkuun lopulta alkaen. Sivujen jälkeen ensimmäinen iso ja näkyvä esiintyminen on tapahtumamme SuomiAreenalla 19.-20.7. Porissa. Käynnistämme samalla myös Arvoa Arkkitehtuurista -projektimme, jossa kerrotaan case-esimerkein, mitä lisäarvoa arkkitehtuuri tuo rakennuttajille ja käyttäjille sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta.

Syksyn myötä ryhdymme auttamaan jäsentoimistojamme viestinnän kehittämisessä. Tästä kerromme lisää lomien jälkeen.

Kun kiinnostus arkkitehtuuriamme kohtaan on nousussa Suomessa ja kansainvälisesti on kyettävä hyödyntämään keskustelun tuoma mahdollisuus. Aktiivisella ja mietityllä viestinnällä voidaan saada arkkitehtuurin tavoitteita ja arkkitehtipalveluiden käyttöä lisättyä.

 

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail