Asiasana-arkisto: asuntoreformi



Nouseva sukupolvi ravistelee asumisen rakenteet uusiin kuoseihin

Leena Rossi

Nouseva sukupolvi ravistelee asumisen rakenteet uusiin kuoseihin

Kirjoittaja on Jyväskylän yleiskaavapäällikkö, SAFAn entinen puheenjohtaja, arkkitehti SAFA ja reformaattori.

Asumisen kokonaisterveellisyys ja sen suhde rakentamisen aikaisiin kustannuksiin tulisi punnita ajatuksella. Mikä on kiireellä, huonosti vanhenevista materiaaleista ja monimutkaisista monikerrosrakenteista rakennetun, vaikeasti korjattavan ja huollettavan asuintalon todellinen hinta yhteiskunnalle?

Asuntoreformi 2018 -kilpailu on ratkaistu. Tulokset julkistettiin 30.8. Alvar Aalto Symposiumissa Jyväskylässä. Kilpailun tavoitteet ylittivät perinteisen asuntosuunnittelun toiminnallisen kentän. Ehdotuksissa pyydettiin esittämään ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja arkkitehtonisia reformiajatuksia asumisesta kolmeen konkreettiseen paikkaan Jyväskylään, Tampereelle ja Vantaalle.

Asuntoreformikilpailuja on järjestetty vuodesta 1952 lähtien. Tavoitteena on ollut tunnistaa asuntosuunnittelun ja -rakentamisen yhteiskunnallinen merkitys kulloisessakin tilanteessa ja löytää ratkaisuja laajasti rakentamisen eri osa-alueille. Asuntoreformi 2018 -kilpailu osoittaa, että tarvetta asumisen avoimelle pohdinnalle on riittämiin.

Kilpailun järjestämiseen osallistunutta palkintolautakunnan jäsentä tulokset sykähdyttävät ja ilahduttavat. Tuloksiin ja palkintolautakunnan pöytäkirjaan voi tutustua täällä.

Palkittujen ehdotusten nimitiedostojen kätköistä paljastuu suurenmoinen joukko uuden sukupolven monitaitoisia tiimejä. Yleinen kilpailu -formaatti näyttää jälleen kyntensä. Tavanomaisissa asuntosuunnittelukilpailussa kohteen rakennuttaja on myös kilpailun, lähes aina kutsukilpailun, järjestäjä. Tällöin suunnitteluratkaisutkin luonnollisesti ohjautuvat järjestäjän prioriteetteihin ja konsepteihin. Vaihteeksi olikin raikasta perehtyä niin sanotusti ”valkoiselta pöydältä”, asumisen perustarpeista ja suunnittelevien tiimien maailmankuvasta, kokeilunhalusta ja taidosta kumpuaviin ideoihin, pitkällekin mallinnettuihin konsepteihin ja suunnitelmiin.

Eettinen on kaunista

Asuntoreformin tehtävä on tuoda näkyville uudenlaisia vaihtoehtoja. Asumisen ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja arkkitehtoniset näkökulmat kytkeytyvät toisiinsa monimutkaisilla ja ristiriitaisillakin tavoilla.

Nousevasta sukupolvesta puheen ollen: Arkkitehti Lars-Erik Mattila esitteli taannoin diplomityössään eräänlaisen kestävän rakentamisen manifestin. Samalla hän tuli haastaneeksi kentällä vallitsevia – jopa yllättävänkin syvään luutuneita – ajatuksia nykyarkkitehtuurin salonkikelpoisesta muotomaailmasta ja (arkkitehtien kesken) yhteisesti hyväksyttävästä kauneudesta. Nyt palkituissa ehdotuksissa voi nähdä samansuuntaisia, traditiosta pintaa syvemmältä kumpuavia kauneuden reformiajatuksia.

Jyväskylän kohteessa palkittu ehdotus ”Kalon” vaikuttaa jossain määrin sisäistäneen mattilamaisen kestävyyden otteen. Kalonin esittelyteksti julistaa nöyrästi: ”Kreikan kielen “Kalon” merkitsee eettisesti hyvää, tarkoituksenmukaista kauneutta… Kuokkalassa on kirkon näköinen kirkko keskellä kylää. Vierelle nousee talon näköinen talo, osaksi nykyistä kaupunkia: harjakatot, puu, kivi ja savi liittävät sen kirkkoon ja Puukuokkaan ”. Kalonin tekijöiksi paljastui Collaboratio Oy.

Ehdotus Kalon, Collaboratio Oy.
Ehdotus Kalon, Collaboratio Oy.

Jyväskylässä kunniamaininnan saaneen ehdotuksen ”Reformitalo” tekijöiksi puolestaan paljastui työpari Lars-Erik Mattila – Frans Saraste. Ehdotuksessa on tavoiteltu rakentamisen kestävyyttä yksinkertaisten ja kestävien teknisten valintojen kautta. Reformitalon asunnot ovat pieniä läpitalon kolmioita, joiden vuosisadan alkupuolelta innoitusta saanut tilarakenne halleineen on monikäyttöinen. Kolmio – onko se mekaanista keskimääräisyyttä vaiko sittenkin painava kannanotto asumisen minimi -keskusteluun?

Kuten palkintolautakunnan pöytäkirja toteaa, asumisen kokonaisterveellisyys ja sen suhde rakentamisen aikaisiin kustannuksiin tulisi punnita ajatuksella. Mikä on kiireellä, huonosti vanhenevista materiaaleista ja monimutkaisista monikerrosrakenteista rakennetun, vaikeasti korjattavan ja huollettavan asuintalon todellinen hinta yhteiskunnalle?

Mainittakoon, että Jyväskylä ei asettanut kilpailun lähtökohdaksi rajattua neliömetrimäärää. Onkin mielenkiintoista, että ehdotusten tekijöiden vapaa mitoitushaarukka ja siten käsitys paikalle sopivasta rakentamisen määrästä vaihteli 3 500 ja vajaan 15 000 neliön välillä. ”Urbaanin tiiviyden” vaihteluväli osoittautui täten huokoistakin huokoisemmaksi.

Mikä on asuntosuunnittelun taidoissa puute ja mikä on ansio? Riittääkö asukasta ajattelevan, tulevaisuuden asuntosuunnittelijan taidonnäytteeksi se, että suunnittelija rakenteiden terveellisyydestä sen kummemmin välittämättä kykenee asettelemaan inhimilliset tarpeet mitä erilaisimmiksi tilakaavoiksi? Taitavimpien ehdotusten tekijöiden mielestä tämä ei suinkaan riitä, eikä tähän kapeaan rooliin haluta juuttua, vaan asukaan ulottuville ja haltuun otettavaksi on vastuullisesti tarjottava laajalla osaamisen kirjolla kokonaisvaltaisempi tilojen, palveluiden ja rakenteiden kestävä paketti.

Konstailemattomuus

Ruokakulttuurissa konstailemattomuus on päivän sana. Asuntoreformikilpailun tulosten perusteella sama termi pätee myös asumisen reformoituun arkkitehtuuriin. Kilpailupöytäkirjan mukaan Tampereella voittaneen ehdotuksen ”Kide” arkkitehtuuri on herkkää ja kaunista ja samanaikaisesti realistisen toimivaa ja konstailematonta. Puinen umpikortteli istuu hienosti paikalleen ja on toisaalta ideana monenlaiseen kontekstiin sopiva. Kohtuuhintaisuus on ehdotuksessa hyvin huomioitu usein ratkaisuin. Kiteen tekijöinä ovat Studio Architecture Helsinki Oy:n taitajat. Konstailemattomuus on sana, joka tulee mieleen myös Jyväskylän Kalonin kohdalla, sympaattinen konstailemattomuus.

Ehdotus Kide, Studio Architecture Helsinki Oy.
Ehdotus Kide, Studio Architecture Helsinki Oy.

Uusia hallintamuotoja

Palkituissa ehdotuksissa on esitetty monenlaisia hallintamuotoja, myös esimerkiksi osuuskunta-asumista. Esimerkiksi Vantaalla palkittu ehdotus ”Lähiösinfonia”, tekijänä L Arkkitehdit Oy, esittää näkemyksen, jossa asuintalo on palvelu. Tässä liiketoimintamallissa asukas ei omista eikä vuokraa, vaan ostaa asumisen yhtenä palvelukokonaisuuden osana taloa hallinnoimalta operaattorilta. Asunnon lisäksi palvelupakettiin voi ostaa muita tarvitsemiaan palveluja mm. co-workingtilat, pyörähuolto, pesula- ja vaatehuoltopalvelut.

Lähiösinfoniassa on myös pöyhitty ajatusta asumisesta kokonaispalveluna, joka ostetaan tiloina ja resursseina palveluntarjoajalta. Tervetullut ajatusmalli esitetään ehdotuksessa viitteellisellä tasolla ja vaatii toteutuakseen uudenlaista yhteistyötä rakentamisen ja asumisen toimijoiden kanssa. Kaupunkimaisen palvelutason ja joustavuuden käyttöönoton kannalta malli on ehdottomasti kehittämisen arvoinen sekä yleishyödyllisessä että vapaarahoitteisessa asuinrakentamisessa.

Ehdotus Lähiösinfonia, L Arkkitehdit Oy.
Ehdotus Lähiösinfonia, L Arkkitehdit Oy.

Jyväskylään tehty ehdotus ”Avoimet ovet” (tekijöinä Maria Laine, Anni Vanha-Patokoski ja Niamh Ni Mhorain) sen sijaan tutkii ja tilallistaa viime vuosina uutena mahdollisena hallintamuotona selvitettyä osuuskuntamuotoista asumista. Työssä esitetään herkkävireisellä ja paneutuneella otteella innostava asumisen malli, jossa ratkotaan yhteisöllisyyden, osallistumiseen ja asumisen palveluihin liittyviä kysymyksiä onnistuneella tavalla. Aika näyttää, perustuuko osuuskunta-asuminen Suomessa tulevaisuudessa vain ennalta vakiintuneiden, tylsänpuoleisten tilallisten ratkaisujen toistamiseen, vai syntyykö aidosti uutta kunnianhimoista asuttavuutta?

Se, miten asumisen palvelullistuminen ja esimerkiksi tilojen käyttömahdollisuuksien jakaminen jalostuu asukkaille kestäviksi hallinta- ja hinnoittelumalleiksi, on vääjäämättä asia, jonka kehittämisestä useiden tahojen tulee innostua.

Asumisen uudistaminen on kaupunkien rootelissa

On mielenkiintoista todeta, että 2010-luvun asuntoreformikilpailujen merkittävinä toimijoina ovat aikaisemmista vaiheista poiketen olleet nimenomaan kaupungit ja kaupunkien kanssa yhdessä toimivat osaajat. Tämä olisi omiaan vahvistavan näkemystä, jonka mukaan monikin tulevaisuutta koskeva asia ratkaistaan, tai jää ratkaisematta, nimenomaan kaupungeissa ja kaupunkien kanssa. Tulevaisuudessa ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja arkkitehtoninen tulevatkin vääjäämättä kaikkialla tulkituiksi kaupunkien näköisin painotuksin – asukkaiden onneksi tai onnettomuudeksi. Tervetuloa mukaan, reformissa kaikki käytettävissä olevat, markkinoiden leveät hartiavoimat ovat enemmän kuin tarpeen!

Näillä ja muillakin eväillä, onnea ja menestystä kaikille kiinnostuneille Asuminen 2020 – Helsingin Asuntoreformikilpailuun! Menestystä jatkoon myös Jyväskylään, Tampereelle ja Vantaalle! Olkoot asumisen yhteisen reformimme polku avoin ja askeleet määrätietoisia.

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail