Asiasana-arkisto: kilpailukykysopimus



Työmarkkinaterveisiä TEKistä

Hanna Huotari

Työmarkkinaterveisiä TEKistä

Kirjoittaja on TEKin arkkitehtien työmarkkina-asioista vastaava asiamies ja ollut sopimassa kilpailukykysopimuksen soveltamisesta yksityiselle arkkitehtisuunnittelualalle.

Mikäli työaikaa ei seurata, pidennyksen tekeminen on kyseenalaista ja hankalaa. Jotta työaikaa voisi pidentää, täytyy tietää, miten paljon työtä tehdään ja millä systeemillä työaikaa pidennetään.

Syksy on alkanut ja samoin tiivis keskustelu kesäkuussa neuvotelluista uusista työehtosopimuksista ja niiden soveltamisesta. Arkkitehtiraadin kokouksissakin sopimuksia on ruodittu. TEKin arkkitehtien työmarkkina-asioista vastaavana asiamiehenä olin sopimassa kilpailukykysopimuksen soveltamisesta myös yksityiselle arkkitehtisuunnittelualalle.

Kertauksen vuoksi todettakoon, että keskusjärjestöt pääsivät yksimielisyyteen kilpailukykysopimuksesta helmikuun lopussa 2016 pitkän väännön jälkeen. Kilpailukykysopimuksen toteutuminen oli vaihtoehto pakkolakipaketille, veronkorotuksille ja hallitusohjelmassa mainituille lisäleikkauksille. Sopimuksen pohjalta aloitettiin neuvottelut eri sopimusaloilla ja tuloksiin päästiin kesäkuun alkupuolella. Kilpailukykysopimus kattaa yli 90 % suomalaisista palkansaajista.

Kilpailukykysopimus edellytti, että työaikaa pidennetään 24 tunnilla kalenterivuodessa ansiotasoa muuttamatta. Lisäksi sopimuksessa oli kirjauksia työaikapankkien käyttöönotosta, kriisilausekkeen sisällyttämisestä työehtosopimuksiin ja henkilöstön edustajan aseman parantamisesta. Liittojen tehtäväksi jäi neuvotella kilpailukykysopimuksen asiat sisälle alakohtaisiin työehtosopimuksiin.

Arkkitehtisuunnittelualalla neuvottelut aloitettiin toukokuussa. Neuvottelut keskittyivät pitkälti siihen, miten työnaikaa pidennetään. Pidentäminen tuotti hankaluuksia etenkin tuntipalkkaisten arkkitehtien osalta. Myöskin menettelytavat – kenen kanssa neuvotellaan pidennyksestä ja millä tavalla – tuntuivat hankalalta, koska arkkitehtisuunnittelualalla ei ole kovinkaan monta henkilöstön edustajaa, joilla on mahdollisuus saada koulutusta ja tietoa paikallisen sopimisen malleista.

Neuvottelutulos pähkinänkuoressa

1.1.2017 astuu voimaan 24 tunnin työajan pidennys. Pidennyksestä on ensisijasesti sovittava paikallisesti. Paikallisesti sopiminen tarkoittaa sitä, että pidennyksen tavoista neuvotellaan yrityksen ja luottamushenkilön välillä. Mikäli luottamushenkilöä ei ole valittu, henkilöstö valitsee itselleen edustajan neuvotteluihin.

Neuvotteluja ei siis missään nimessä käydä yksilökohtaisesti eikä muutoksia tehdä työsopimuksiin, vaan henkilöstön yhdessä tulee pähkäillä, miten työaikaa on mahdollista pidentää yritystasolla. Tämän jälkeen tulee valita henkilöstöryhmän edustaja käymään neuvottelut työnantajan kanssa. Edustaja tekee paikallisen sopimuksen työnantajan kanssa työajan pidentämiseksi. Sopimus on hyvä tehdä vuodeksi kerrallaan – näin nähdään, minkälaisia vaikutuksia sovitulla työajan pidentämisellä on, vai onko niitä ylipäänsä. Jos sopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana, se on irtisanottavissa neljän kuukauden irtisanomisajalla

Mikäli työaikaa ei seurata, pidennyksen tekeminen on kyseenalaista ja hankalaa. Jotta työaikaa voisi pidentää, täytyy tietää, miten paljon työtä tehdään ja millä systeemillä työaikaa pidennetään. Vaihtoehtoja sopimiseen on:

  • Sovitaan, että pidennys tehdään liukumajärjestelyn tai työaikapankin puitteissa (käytännössä vähentäen liukumista / työaikapankista 2 tuntia kuukaudessa). Järjestely ei ole mahdollinen, ellei paikallisesti ole sovittu liukuvasta työajasta tai työaikapankista.
  • Sovitaan, että pidennetään viikoittaista työaikaa 30 minuuttia (37,5 tunnista 38 tuntiin). Edellyttää, että on työajan seuranta, jotta tehtävä työaika ja sen lisääminen voidaan todentaa
  • Sopimalla, että pidennys tehdään vapaa-ajalla suoritettavana koulutuksena, kilpailuihin osallistumisena tai muulla vastaavalla vapaa-ajalla suoritettavalla tavalla
  • Sovitaan, ettei pidennystä tehdä lainkaan.
  • Sovitaan talkoolauantaista tai -arkipyhistä, jolloin tehdään töitä ilman korotettua palkkaa. Motivoi huonosti
  • Sovitaan, että 24 tuntia huomioidaan vapaa-aikana matkustamisesta ja sen korvaamisesta.
  • Sovitaan, että 24 tunnin osuus pidätetään esimeriksi lomarahasta.

Lähtökohtaisesti edellä mainitut ovat kustannusvaikutteisia muutoksia, eivätkä ne ole kilpailukykysopimuksen tarkoituksen mukaisia. Mikäli kuitenkin paikallisesti haluttaisiin sopia näin, sille ei ole estettä.

Mikäli jonkun kanssa on sovittu osa-aikatyöstä, pidennys tehdään / kustannusvaikutus lasketaan näissä tapauksissa osa-aikaprosentin suhteessa.

Mikäli sopiminen edellä mainitulla tavalla ei onnistu, työnantajalla on oikeus määrätä pidennys tehtäväksi vuoden ajanjaksolla max. 2 tunnin päivittäisenä työajan pidennyksenä. Tämä edellyttää, että työantaja tekee määrätessään ylimääräistä työtä tehtäväksi työajan käyttösuunnitelman (ns. työvuoroluettelon) ajalle, jolloin ylimääräistä työtä tehdään max. 2 tunnin pätkissä. Tämä on epätoimiva järjestely työssä, jossa itsenäinen ylempi toimihenkilö tietää itse töidensä järjestelyt ja aikataulut.

Sopimus tulee voimaan 1.11.2016 ja on voimassa seuraavat 31.10.2017 saakka.

2017 syksyllä neuvottelemme uudesta työehtosopimuksesta alalle. Vielä on vaikeaa ennakoida, miltä työmarkkinatilanne sillä hetkellä näyttää. Todennäköistä on, että edessä on liittokohtainen neuvottelukierros, joka tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen ehdoista neuvotellaan laajemmassa mittakaavassa, ilman keskusjärjestöjen asettamia raameja. Toisaalta neuvotteluihin voi paljonkin vaikuttaa se, rakentuuko Suomeen – ja millainen – vientivetoinen palkkamalli.

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail