Asiasana-arkisto: mikrobit



Terveellistä sisäilmaa etsimässä

Tiltu Nurminen

Terveellistä sisäilmaa etsimässä

Kirjoittaja toimii Turku-SAFAn paikallisasiamiehenä ja pitää alaosaston blogia ”Arkkitehtien aatoksia”. Arkkitehtitoimisto Creative Turku –yrityksensä puitteissa hän suunnittelee pientaloja, remontteja ja laajennuksia sekä sisustuksia.

Hapettomissa ja tuulettumattomissa oloissa, kuten muovilla eristetyn seinärakenteen sisällä, mikrobit syövät hapen pois. Syntyy rikkivetyä, joka pystyy kulkeutumaan myös muovin läpi.

Järjestimme Turku-SAFA:n toimesta syyskuun lopulla Terve talo –seminaarin yhdessä Curation ja Rakennusperinteen Ystävien kanssa. Itselleni uusia ajatuksia herätti erityisesti Aalto yliopiston professorin Mirja Salkinoja-Salosen esitys.

Nykyään lähes joka toisessa koulussa, toimistotalossa tai asunnossa on homeongelma – vai onko sittenkään? Kyse ei ole välttämättä vanhoista rakennuksista, vaan viime vuosikymmeninä rakennetuista tai jopa aivan uusista taloista. Sisäilmaongelman syypää ei siis välttämättä olekaan yksin home vaan myrkylliset mikrobit.

Terve talo –seminaarin luennoitsijoita, vasemmalta oikealle: Lauri Leppänen, Erika Sillander, Mirja Salkinoja-Salonen ja Kati Lahtinen.
Terve talo –seminaarin luennoitsijoita, vasemmalta oikealle: Lauri Leppänen, Erika Sillander, Mirja Salkinoja-Salonen ja Kati Lahtinen.

Homeongelma vai mikrobiongelma – vai molemmat?

Mikrobiologian asiantuntijana Salkinoja-Salosen mukaan ihminen on jatkuvasti alttiina erilaisille mikrobeille. Herkimmät kohdat kehossa ovat iho, silmät ja keuhkot.

Hyväkin ulkoilma voi muuttua haitalliseksi, kun se kulkee ilmanvaihtolaitteiston läpi huoneilmaan. Matkan varrella se muuntuu dramaattisesti: siitä katoavat normaalit bakteerit ja kiltit metsähomeet – ja jäljelle jää pelkkiä myrkyntuottajia.

Myös kemikaalit siivousaineissa ja rakennusmateriaaleissa tappavat hyviä mikrobeja. Kaikkein vahvimmat myrkylliset mikrobit säilyvät hengissä ja aiheuttavat ihmiselle haitallisia oireita.

Yksi hankalimmista aineista sisäilmassa rikkivety (H2S)

Sitä ei voi haistaa, mutta se läpäisee solukalvot hetkessä ja sotkee solujen säätelyjärjestelmän. USA:ssa on määritelty enimmäispitoisuusarvot rikkivedylle, mutta Suomessa ei. Kuitenkin matalatkin pitoisuudet altistavat nenä- , silmä- ja neurologisille oireille, kuten levoton nukkuminen ja muistihäiriöt. Oireet voivat jatkua viikkoja altistumisen jälkeen.

Hapettomissa ja tuulettumattomissa oloissa, kuten muovilla eristetyn seinärakenteen sisällä, mikrobit syövät hapen pois. Syntyy rikkivetyä, joka pystyy kulkeutumaan myös muovin läpi.

Joissain rakennusmateriaaleissa kuten kipsilevyssä on paljon myrkyntuottajamikrobeja, jotka lähtevät heti kasvamaan, kun levy kastuu jostain nurkasta tai altistuu vesihöyrylle. Kipsi on kalsiumsulfaattia, jota hapettomissa oloissa viihtyvät mikrobit käyttävät hyväkseen ja tuottavat samalla rikkivetyä.

Sisäilman mikrobit aiheuttavat oksidatiivista stressiä

Salkinoja-Salosen tutkimusten mukaan rakennusmateriaalien ja siivousaineiden biosidit pysäyttävät helposti ihmisen keuhkoputkea suojaavien hienonhienojen “ripsien” toiminnan. Nämä ripset estävät normaalioloissa epäpuhtauksien kulkeutumisen keuhkoihin.

Yksi pahimmista kemikaaleista on kostutinaine Genapol, joka liukenee veteen ja reagoi sen kanssa. Kostutinaineita käytetään sekä pesuaineissa ja maaleissa lisäämään riittoisuutta – että kipsilevyissä ja betonissa nopeuttamaan kuivumista.

Varsinkin kostutuskemikaalien ja homeiden tuottaman myrkyn samanaikainen läsnäolo huoneilmassa on erittäin vaarallista. Kostutinaineet kuljettavat mukanaan ilmassa leijuvien myrkyllisten homeiden itiöitä keuhkoihin.

Yleisellä mielipiteellä voidaan saada  muutoksia aikaan

Ystävien ja tuttavien rajujakin sisäilmaoireita vierestä seuranneena pidän terveellistä sisäilmaa erityisen tärkeänä asiana. Rakennusten käyttäjien ja tilaajien tulee kiinnittää huomiota tähän: Rakennusteollisuudelta pitää vaatia materiaaleja ja rakenteita, jotka ovat turvallisia ja edistävät sisäilman hyvää laatua – ja sisätilojen siivouksessa käyttää vaarattomia pesuaineita!

Voisiko perinteisiä luonnollisia materiaaleja kuten massiivihirttä, savea ja luonnon eristeitä käyttää myös nykyrakentamisessa? Pitäisi unohtaa kiire ja tehdä mieluummin rauhassa turvallisia asuin- ja työympäristöjä. Se maksaisi itsensä takaisin pitkän tähtäimen hyvinä terveysvaikutuksina.

Terve talo –seminaarin esitykset löytyvät videoina tästä linkistä.

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail