Asiasana-arkisto: paritalo



Lainsuojaton paritalo 


Pertti Solla

Lainsuojaton paritalo 


Kirjoittaja viettää eläkepäiviä käpyläläisessä paritalossa. Hän on monipuolisen työuransa aikana toiminut mm. SAFAn kilpailusihteerinä, erilaisissa rakennusalan kehittämistehtävissä ja vierailuprofessorina Stuttgartissa.

Vuokratontin omistaja, Helsingin kaupunki, energialaitos ja vakuutusyhtiö pitävät kahden asunnon omistajia yhtenä sopijapuolena.

Paritalon onni on sitä, että päättää hyvän ystävänsä kanssa yhdessä hankkia suositulta asuinalueelta huonokuntoisen vanhan paritalon ja kunnostaa sen kahden perheen sopuisalle yhteiselolle.

Paritalomme ongelmat alkoivat kuitenkin hyvän ystävän yllättävän avioeron jälkeen, remontin vielä ollessa pahasti kesken. Seuraavien naapureiden kanssa ongelmat oikeastaan vain pahenivat. Asia kärjistyi lumisina talvina 2010-12. Oheinen valokuva naapuriemme mahtavista jääpuikkomuodostelmista kertoo karua kieltään.

lumipuikot

Viranomaiset vaikenevat

Paritalon hallinto ja sen myötä kustannusten jako on ongelmallinen. Jos yhteisomistajat eivät kykene keskenään sopimaan erimielisyyksiään, ei tilanteen laukaisemiseksi ole tukena tätä asumismuotoa säätelevää lainsäädäntöä.

Paritalomme tilanne on se, että muun muassa vuokratontin omistaja, Helsingin kaupunki, energialaitos ja vakuutusyhtiö pitävät kahden asunnon omistajia yhtenä sopijapuolena. Lisäksi vakuutusyhtiö määrittelee kahden asunnon paritalon, ainakin silloin, kun siitä ei ole tehty asunto-osakeyhtiötä, yritysmuotoiseksi kiinteistöyhtymäksi. Tilannetta ei auta se, että olemme keskinäisellä hallinnanjakosopimuksella määritelleet kummankin osapuolen vastuut ja velvollisuudet. Emme ymmärtäneet kirjata siihen aikanaan mahdollisia eroja asuntojen energiankulutuksessa, kun paritalossamme on vain yksi yhteinen lämmönvaihdin. Paritaloja, joista ei ole muodostettu asunto-osakeyhtiöitä, rangastaan vielä siten, että kun asunto-osakasyhtiömuotoisen paritalon omaisuudensiirtovero on 2 %, on se näillä 4 %.

Kiinteistöjuristien mukaan paritalo on riitatilanteissa asumismuodoista hankalin. He myös varoittavat kiistojen viemisestä oikeuteen, koska se on kallista ja riskialtista. Ikävä kyllä viranomaiset ja päättäjät ovat vaienneet paritalojen ongelmista.

Energiakustannusten jako ongelmallista

Mielestäni paritalojen asuntojen energiankulutus pitäisi määritellä asuntojen vaipan ja vesikaton ominaisuuksien perusteella. Paikallisessa energiayhtiö Helenissä myönnettiin, että paritalossa ongelma voi olla hankala – mutta heitettiin palloa eteenpäin Motivan suuntaan. Motiva puolestaan ei innostunut tekemään selvitystä, koska se maksaisi yhden tapauksen takia liikaa. Kyse ei kuitenkaan ole yksittäistapauksesta. Tilastokeskuksen Talotyyppiluokittelu rakennuskantatilastossa verkkosivujen liitetaulukko sisältää Rakennukset, asunnot ja asuinolot 2014 / Erilliset pientalot / Kahden asunnon talot, paritaloa ei taulukossa mainita. Niitä on taulukon mukaan koko maassa yht. 71 781, Espoossa 6 337, Vantaalla 3 713 ja Helsingissä 5961. Nämä viimeksi mainitut ovat pääsääntöisesti Helsingin kaupungin vuokratonteilla, mikä asettaa ne jossain määrin muista poikkeavaan asemaan.

Kattava sopimus helpottaa

Yli neljänkymmenen paritalovuoden kokemuksella näen ongelmiin nykytilanteessa vain yhden ratkaisun: Paritalon omistajien tulee heti paritalon hankinnan yhteydessä perustaa asunto-osakeyhtiö sekä laatia selkeä ja kattava keskinäinen hallinnanjakosopimus, jossa sovitaan yksityiskohtaisesti kaikista käytännön kysymyksistä.
Nyt tilanne on sellainen, että pankit vaativat tuon sopimuksen, jos paritalo tai sen toinen osapuoli hakee lainaa esimerkiksi talon ulkomaalausta varten. Sopimuksessa Helsingin kaupungin kiinteistövirasto varmistaa tontinvuokran saamisensa kaikissa olosuhteissa. Kiinteistövirasto tai Energialaitos, nyt Helen Oy eivät kuitenkaan halua antaa mitään ohjeita siitä, mitä tuon sopimuksen tulisi sisältää. Sama haluttomuus koskee muitakin kaupungin virastoja ja laitoksia.

Mielestäni paritaloista pitäisi nyt käydä avointa julkista ja rehellistä keskustelua. Vain siten lainsäätäjä saadaan puuttumaan tähän ”lainsuojattomien” tilanteeseen. Ja vain silloin kuntien virastot ja laitokset heräisivät osallistumaan paritalojen mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen.

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail