Asiasana-arkisto: pohjoismainen



New Nordic Neighborhoods: pohjoismaista yhteistyötä etsimässä

Inari Virkkala

New Nordic Neighborhoods: pohjoismaista yhteistyötä etsimässä

Arkkitehti Inari Virkkala työskentelee B&M Arkkitehtuuritoimistossa, sekä kuuluu oman toimistonsa Virkkala de Vocht Arkkitehtien kautta arkkitehtikollektiivi Uusi Kaupungin perustajajäseniin. Hän on ollut mukana toteuttamassa rakennusprojekteja Saksassa, Intiassa ja Kambodzassa.

Tanskalaisilla on ainutlaatuinen taito luoda viihtyisiä ja ihmisläheisiä tiloja, Norjalla on vahva osaaminen uusituvasta energiasta ja sen hyödyntämisestä esimerkiksi sähköautoissa, Suomessa osataan luoda äärimmäisen toimivia ja funktionaalisia plaaneja ja ruotsalaiset puolestaan ovat brändäämisen ja markkinnoinnin maailmanmestareita.

Työpaikkani, Arkkitehtuuritoimisto B&M palkittiin marraskuun alussa pohjoismaisen Nordic Built Cities Challengen toisella pääpalkinnolla. Yhdessä Forum Virium Helsingin, muotoilija Päivi Raivion, Setlementtiasuntojen sekä WSP:n Suomen ja Ruotsin toimistojen kanssa laaditussa ehdotuksessa määrittelimme Espoon Keran alueen muutosta viihtyisäksi ja eläväksi, niin kutsutuksi 20-minuutin naapurustoksi. Vuoden kestäneessä pohjoismaisessa kilpailussa jouduimme kiteyttämään niin ehdotukseen, kuin itsellemme, mikä pohjoismaisessa arkkitehti- ja kaupunkisuunnittelussa on arvokasta ja jopa pohjoismaiden ulkopuolelle viemisen arvoista.   keracoopcitywinter_netti

Päädyimme määrittelemään kilpailuehdotuksessa, että arvokkainta on lopulta yhteispohjoismaisten tasa-arvon ihanteiden heijastuminen suunnitteluun: kaupunginosien inhimillinen skaala muodostaa viihtyisiä katu- ja aukiotiloja, asuinrakentamista löytyy kaikille tuloluokille, vähähiilisten liikkumismuotojen käyttö on toimivaa ja houkuttelevaa sekä laadukkaita viher- ja virkistysalueita löytyy riittävästi. Pohjoismaisen ministerineuvoston alla toimivan Nordic Built Cities –ohjelman tavoitteena on nimenomaan löytää rakennusalalta ratkaisuja ja osaamista, jolla olisi relevanssia myös Pohjoismaiden ulkopuolelle vietynä. Kiinnostavasti pohjoismaista kaupunkisuunnittelua sivuaa samoin Sitran juuri julkaisema Nordic Green to Scale –selvitys, johon on puolestaan koottu vientikelpoisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Mitä on pohjoismainen rakennusalan vienti?

Nordic Built Cities –kilpailun innoittamana päädyin kaivelemaan Suomen ja muiden pohjoismaiden vientiä tilastojen valossa. Kiitos Tiina Valpolan ja Pia Selroosin, löysin käyttööni SAFAn globaalin kattojärjestön Architects Council of Europen vientitilastoja vuosilta 2013-2014. Oheisessa kaaviossa on vertailtu muutaman Euroopan maan arkkitehtuurisektorien viennistä tulevia tuloja (tumman oranssilla prosentteina), sekä viennistä syntyvää absoluuttista arvoa (vaalean oranssilla miljoonina euroina). kaavio

Karkeasti suomalaisen arkkitehtuurisektorin arvo on noin 150 miljoonaa, josta vuosittain noin 5% syntyy viennistä. Tämä ei prosenttilukuna ole merkittävästi muita maita pienempi, mutta kotimaisen arkkitehtuurimarkkinan arvon ollessa vain noin puolet Tanskan ja Ruotsin arvosta (noin 350 miljoonaa), jää viennistä saatava tulo Suomessa huomattavan pieneksi.

Pohjoismaisesta brändistä vauhtia vientiin

Lähdetään yhdessä korjaamaan asiaa! Seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana maailman kaupunkialueet kasvavat huikealla vauhdilla. YK arvioi, että vuonna 2050 maailman kaupungeissa on 2,5 miljardia uutta asukasta, jotka tarvitsevat asunnot, liikennejärjestelyt ja palvelut mieluiten olemattomilla hiilidoksipäästöillä. Mielestäni tanskalaisilla on ainutlaatuinen taito luoda viihtyisiä ja ihmisläheisiä tiloja, Norjalla on vahva osaaminen uusituvasta energiasta ja sen hyödyntämisestä esimerkiksi sähköautoissa, Suomessa osataan luoda äärimmäisen toimivia ja funktionaalisia plaaneja ja ruotsalaiset puolestaan ovat brändäämisen ja markkinnoinnin maailmanmestareita. Ja kaikille meille on yhteistä iloa modernismin ajan mestarien luomasta maineesta designin edelläkävijöinä. Intiasta asti katsottuna Tanskan ja Suomen erot ovat minimaalisia. Kaikki edustavat samaa, korkeasta elämänlaadusta ja osaamisesta tunnettua brändiä.

Ennen Nordic Built Cities Challengea olemme viritelleet pohjoismaisia yhteistyöverkkoja näyttelyiden kautta esimerkiksi köyhyyden vähentämiseen tähtääviä arkkitehtuuriprojekteja esitelleellä South of North –näyttelyllä, sekä osallistumalla Uusi Kaupunki –kollektiivimme kanssa viime keväänä Romanian Design Weekillä olleeseen Turn to the Better –näyttelyyn, missä esiteltiin innostavia esimerkkejä kaikista pohjoismaista. Tuleekin mieleen heittää ensimmäinen pallo nyt Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen sekä Arkkitehtuurimuseon suuntaan, sillä kahden vuoden päästä on jälleen Suomen vuoro emännöidä pohjoismaista paviljonkia Venetsian biennaalissa. Miten vaikkapa tuo yhteistyö voisi vahvistaa pohjoismaisten arkkitehtien yhteistyötä ja pohjoismaisten kestävien kaupunkisuunnittelun ratkaisujen hyödyntämistä esimerkiksi Aasian ja Afrikan kehittyvissä keskuksissa?

facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail